Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen opetusalalla edellyttää ennakointimenetelmien kehittämistä, koulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamisen kehittämistä koulutuksen ja työelämän yhteistyössä. Vuosina 2007 -2008 toteutetunToisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen-hankkeen ja Paason (2010) väitöstutkimuksen tulokset osoittivat että eDelfoin verkostokyselyihin osallistuneista enemmistö näki ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuuden nykyisyyden melko muuttumattomana jatkeena. Tästä huolimatta ammatillisen opettajan työnkuvan heikot signaalit ja tulevaisuuskuvat kertoivat ammatillisten opettajien ammatti-identiteetin murroksesta. Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, ettei koulutusjärjestelmä ole riittävässä määrin kyennyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin sekä työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisen osalta. Tutkimustuloksista on havaittavissa myös, ettei koulutusorganisaatioissa ole riittävästi otettu huomioon oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin muutosten vaatimuksia, eikä selkiytetty ammatillisen opettajan työn kuvaa ja siihen liittyviä ydinosaamisia. Työn vaativuuden arvioinnin vaatimukset eivät myöskään kaikilta osin vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia. Koulutusorganisaatioissa näyttäisi olevan laaja-alainen toimintakulttuurin ja sosiaalisen muutoksen tarve. Tämä vaatimus haastaa opettajan profession muutokseen yksintekijästä kohti työyhteisöllistä osaajaa.
Heikkojen signaalien kartoittaminen ja hyödyntäminen osana opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä, mahdollistaa entistä paremman koulutuksen työelämävastaavuuden tulevaisuudessa.
Vuosina 2007 -2008 toteutetunToisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen-hankkeen ja Paason (2010) väitöstutkimuksen tulokset osoittivat että eDelfoin verkostokyselyihin osallistuneista enemmistö näki ammatillisten opettajien osaamisen tulevaisuuden nykyisyyden melko muuttumattomana jatkeena. Tästä huolimatta ammatillisen opettajan työnkuvan heikot signaalit ja tulevaisuuskuvat kertoivat ammatillisten opettajien ammatti-identiteetin murroksesta.
Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, ettei koulutusjärjestelmä ole riittävässä määrin kyennyt vastaamaan sille asetettuihin haasteisiin työelämän osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin sekä työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisen osalta. Tutkimustuloksista on havaittavissa myös, ettei koulutusorganisaatioissa ole riittävästi otettu huomioon oppimiskäsitysten ja opetuskulttuurin muutosten vaatimuksia, eikä selkiytetty ammatillisen opettajan työn kuvaa ja siihen liittyviä ydinosaamisia. Työn vaativuuden arvioinnin vaatimukset eivät myöskään kaikilta osin vastaa opettajan työn nykyisiä vaatimuksia. Koulutusorganisaatioissa näyttäisi olevan laaja-alainen toimintakulttuurin ja sosiaalisen muutoksen tarve. Tämä vaatimus haastaa opettajan profession muutokseen yksintekijästä kohti työyhteisöllistä osaajaa.
Heikkojen signaalien kartoittaminen ja hyödyntäminen osana opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä, mahdollistaa entistä paremman koulutuksen työelämävastaavuuden tulevaisuudessa.